historiaa

Inkeroisten Terho on perustettu 15.2.1914 palokunnan yhteyteen. Seuran ensimmäinen nimi oli Inkeroisten VPK:n voimistelu ja urheiluseura Terho. Vuosien saatossa nimi on lyhentynyt nykyiseen muotoonsa Inkeroisten Terho ry:ksi. Terho on yleisseura, jonka menestyneimmät lajit ovat hiihto ja yleisurheilu.

Rakentamista… ja rakentamista

  • 1921 valmistui oma urheilukenttä (nykyinen Inkeroisten hiekkakenttä)
  • 1924 ostettiin oma talo Kansala, joka ristittiin Terholaksi
  • 1926 Terhola paloi
  • 1936 rakennettiin uusi Terhola, jota pommitettiin 1940
  • 1952 rakennettiin uusi urheilukenttä yhteistyössä Inkeroisten Vihurin kanssa
  • 1960 lahjoitettiin kenttä Sippolan kunnalle.
  • 1992 ostettiin Inkeroisten Ampumamaja.
  • 1994 Terhola myytiin Anjalankosken kaupungille ja näin Terhosta tuli vuokralainen omaan taloonsa
  • 1998 Terhola purettiin

Urheilulajit

Urheilulajit kautta aikojen: hiihto, suunnistus, yleisurheilu, nyrkkeily, pesäpallo, paini, painonnosto, voimistelu, naisvoimistelu, uinti, koripallo ja pyöräily.

Tämän hetken lajit ovat suunnistus ja yleisurheilu. Suunnistus on kuulunut Terhon ohjelmaan 1930-luvun alkupuolelta lähtien eli lähes niin kauan kun Suomessa on suunnistusurheilua harrastettu.

Saavutukset

Suomen mestaruuksia 24 kpl, SM- hopeaa 28 kpl ja SM-pronssia 29 kpl. Piirinmestaruusmitaleja yleisurheilussa vähintään 1162 kpl, joista kultaa 392 kpl, hopeaa 413 kpl ja pronssia 357 kpl. Lisäksi 18 mitalia joista ei tiedetä mitä ovat vuodelta 1984. Suunnistuksessa piirin-/aluemestaruusmitaleja vähintään 298 kpl, joista kultaa 90 kpl, hopeaa 98 kpl ja pronssia 110 kpl.

Hiihdossa piirinmestaruusmitaleja viimeisten 45-vuoden aikana 191 kpl, joista kultaa 96 kpl, hopeaa 64 kpl ja pronssia 31 kpl. Nyrkeilyssä on ainakin 5 piirinmestaruutta ja lukuisa joukko Karjalan-piirin mestaruuksia. Seuramme edustajat ovat edustaneet maatamme niin Olympialaisissa, Maailman Mestaruuskilpailuissa, kuin Euroopan- ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa sekä monissa maaotteluissa. Muusta menestyksestä mainittakoon suunnistajien suurin saavutus eli Venlojen juoksun voitto.

Inkeroisten Terho on tullut toimineeksi yli 100 vuotta. Se on pitkä aika vapaaehtoista nuoriso- ja urheilutyötä. Paljon on tapahtunut tähän päivään tultaessa. On ollut suuria menestyksiä eri urheilumuodoissa ja kuten asiaan kuuluu myöskin pettymyksiä. Pienistäkin asioista osataan olla iloisia silloin, kun kyseessä on talkoopohjaiseen toimintaan perustuva ihmisten liikuttaminen ja terveiden elintapojen ylläpito. Ajat toki muuttuvat ja työtavat, jokaisen sukupolven on elettävä sen mukaisesti. Sanotaan, että joka ei tunne menneisyyttään ei osaa suunnitella tulevaisuuttaan.

Suomen urheilun voima on - niinkuin monet kerrat tätä ennen on jo sanottu - maaseudulla

Urheiluliiton johtaja Urho Kekkonen onnittelee Terhoa Terholan valmistumisesta 1936 Terhon omassa Piikkikenkä-lehdessä

Piikkikenkä 25.11.1936

Siinä suhteessa Suomi eroaa edukseen Keski-Euroopan suurista urheilumaista, joissa urheilutoimintaa harjoitetaan pääasiallisesti ainoastaan kaupungeissa. Meillähän myöskin saattaisi asioita vain pinnallisesti tunteva luulla, että huippu-urheilijamme olisivat kaupunkioloissamme kehittyneitä, kun heistä suuri osa nyttemmin edustaa kaupunkilaisseuroja. Mutta asianlaitahan on miltei poikkeuksetta se, että nämä miehet ovat maaseudun kasvatteja ja vasta myöhemmin kaupunkeihin siirtyneitä.

Tämä ikäänkuin johdatukseksi, kun käymme arvioimaan maaseutuseurojemme merkitystä urheilullemme. Ilman sitä uurasta työtä, jota maaseudun urheiluseurat ovat suorittaneet, ei asemamme maailman urheilussa olisi niin korkealla kuin se nyt on. Ja kun tämä on tunnettu, on se varmaankin jokaiselle seurojen toimissa työtä tekevälle jatkuvan innostuksen lähteenä.

Inkeroisten Terho on omalta osaltaan hyvin täyttänyt paikkansa. Se on aina kuulunut seuroihin ja sen kansalliset jopa kansainvälisetkin kilpailut on aina olleet suosittuja. Minulla on siitä omakohtaista kokemusta käydessäni toistakymmentä vuotta sitten seuran hyvin järjestetyissä kilpailuissa osanottajana. Lisäksi on Inkeroisten Terho järjestänyt v. 1927 Suomen murtomaajuoksumestaruuskilpailut. Edelleen seura on valppaasti ottanut osaa liiton järjestötoimintaan.

Sellaiset seurat, jotka vuosikymmenen ajan jatkuvasti ovat tehneet vireästi urheilutyötä, ansaitsevat urheiluliiton taholta parhaat kiitokset ja onnentoivotukset tulevaisuutta varten. Kun seura nyt on saanut uuden seuratalon pystyyn - mikä saavutus on jälkipolvillekin näkyvä ja heitä velvoittava osoitus seuran toiminnan tehokkuudesta - voi se osaltaan helpottaa seuran työskentelyä Suomen urheilun hyväksi. Päämäärämme on sellainen jonka hyväksi kannattaa työskennellä.

Helsingissä, marraskuun 25 p:nä 1936.

Urho Kekkonen